Kuudes leiripäivä

Keskeneräisen rakennuksen alakerrassa on postipankki; rakennus on ollut samassa vaiheessa jo useamman vuoden Itenin keskustassa (taitaa jopa Jussi -juoksukaverini muistaa tämän)

Yöllä tuli herätyksi useamman kerran, sillä tuuli oli melkoinen ajoittain. Samaa jatkui aamulla. Taivas oli aivan pilvessä ja oli melko viileää. Heräsin klo 05:45, jotta pääsin starttaamaan päivän ensimmäisen lenkin, 15 km reipasta, heti aamun valjettua. Puin pari paitaa (hihattoman ja pitkähihaisen), jotta en ainakaan kärsi kylmästä ja pitkät trikoot. Toin mukanani Elovenan pikakaurapuuropusseja, joista saan kuuman veden kera nopeasti varhaisaamun puuron ennen lenkille lähtöä – niin tein tänäänkin. Lisäksi laimensin valmiiksi pieneen muovipulloon PowerBarin Smoothie –hiilihydraattigeeliä, jonka otin mukaani lenkille.

Tämä on mainos, josta toivoisin maksettavan: PowerBarin uutuus Smoothie -hiilihydraattigeeli on huomattavasti miellyttävämpi nauttia kuin tahmainen vanha geeliversio -suosittelen!

Reipas 15 km

Eilisen kovan vitosen jälkeen ei ole tietoa, miten tänään kulkee. Päätin toteuttaa 15 km:n reippaan Eldoretin suuntaan polkua pitkin, kuten viime vuonnakin. Nostin uskaliaasti melko nopeasti vauhtini lähelle 4:30, koska oli kyse alamäkivoittoisesta reitistä. Lisäksi silloin tällöin tuulenpuuska antoi takaa lisäpotkua. Sain pidetyksi vauhdin melko reippaana koko matkan, välillä yli ja välillä alle 4:30:n. Noin kahdeksan km:n kohdalla polku muuttui vaikeaksi ja siksi siirryin asfalttitielle loppumatkaksi. Onneksi näin aikaisin ei ollut vielä runsaasti liikennettä. Kympin kohdalla tankkasin PowerBarin ja jatkoin matkaa. Yllättävän  kevyesti kulki tänään 15 km aikaan 1:07:50 (viime vuonna samaan matkaan kului 1:09) – osasyy aamun onnistuneeseen juoksuun oli mukavan viileä ilma. Ja ehkä olin kuitenkin ehtinyt palautua edellisestä nopeasta juoksusta. Paluu leirikeskukseen tapahtui Matatu -pienoisbussilla, joka yllättäen loppuosassa matkaa kiersi pienelle hiekkatielle – ilmeisesti poliisipartio oli jo asettunut päätielle ja Matatu-kuski halusi välttyä pysähtymiseltä tai sitten joltakin muulta (poliisi on täällä melko korruptoitunutta ja pyytää pysäyttämiltään autoilta aina pienen korvauksen).

Lopulta pääsin takaisin leirikeskukseen. Nyt oli vielä aikaa ennen aamupalaa käydä suihkussa ja piristävällä uinnilla. Aamiainen maittoi. Sitten pikaisesti 2 ½ tunnin tirsoille. 

Kevyttä 8 km 

Ilma oli muuttunut aurinkoisemmaksi, mutta edelleen tuuli kovasti. Päätin toteuttaa päivän toisen lenkkini, kevyttä 8 km, Itenin keskustan suuntaan ja sieltä St Patrickin opinahjon ohi asfalttitietä. Hiekkaista polkua tai tietä yritin välttää tällaisena tuulisena päivänä, jottei olisi yltä päältä ruskean hiekan peitossa. Nyt aurinko porotti kuumasti ja pitkähihainen takki oli aivan liikaa. Paluumatkalla piipahdin Itenin postissa, jossa minut otti iloisena vastaan tuttu virkailija. Hitaasti mutta varmasti palasin leirikeskukseen ajassa 49:15 eli oli tosi kevyt hölkkä. Lounaalta suihkun kautta jälleen lepäämään.

Itenin keskustasta erkanevaa uutta asfaltoitua tietä oli kovista tuulenpuuskista ja porottavasta auringosta huolimatta ilo juosta.

Juliuksen hieronta

Klo 16 olin saapunut moottoripyöräkyydillä 4 km:n päässä majaansa pitävän Julius -hierojan luokse. Nyt Juliuksen käsittely oli todella rajua. Hammasta purren yritin hillitä huutoa. Välillä Julius tallusteli koko painollaan jalkojeni päällä yrittäen saada tiukkaa takareittä laukeamaan – siinä hän kyllä hyvin onnistuikin. Julius on jo monena vuonna kyennyt poistamaan jaloista ja selästä kivut, johon muut hierojat eivät ole onnistuneet. Uskomaton hieroja! Elvis -poika on ollut nuhainen ja nyt hän nukkuu huoneessa rauhattomasti – toivottavasti ei sairastu pahemmin. Vein tuliaisiksi suomalaista jälkiuunileipää ja Domino -keksejä, mikä ilahdutti Juliusta kovasti. Paluu moottoripyöräkyydillä leirikeskukseen.

Melko pian olikin vuorossa päivällinen, jossa oli tarjolla suomalaiseen makuun sopivaa perunamuusia ja lihakastiketta. Tänään oli saapunut lisää puolalaisia urheilijoita HATCiin – osa samoja kasvoja kuin viime vuonna, joten sai jonkin verran pidempään jonottaa ruokaa.

Näin se uusi viikko on avattu niin täällä Keniassa kuin siellä Suomessa. Hyvin on viikko alkanut ja toivotaan terveitä kilometrejä jatkossakin treenaukseen.

Kello on Keniassa tunnin edellä Suomen aikaa eli tällä hetkellä täällä viisarit näyttävät 21:50. Huomenna on jälleen aikainen herätys, joten painun yöpuulle ajoissa. 

Hyvää yötä blogiystävät!

Terveisin Harri

Viides leiripäivä - menneiden vuosien blogiosoitteet ym.

Kanadalaisen maratoonarin Reid Coolsaetin ottama upea kuva täältä Itenin maastosta.

Kevyt kymppi
 

Heräsin sunnuntai-aamuun jo klo 05:45, sillä olin sopinut puolalaisen Miken kanssa toistamiseen yhteisestä aamulenkistä – minulla kevyttä 10 km ja hänellä 12 km. Öisestä kovasta tuulesta huolimatta, ei ollut satanut. Nyt taivas oli puolipilvinen ja sää viileähkö. Viileä sää ei näyttänyt haittaavan lintuja, sillä näiden viserrys oli aivan yhtä moninaista ja kuuluvaa kuin aikaisempina aamuina.

Päätimme suunnata reitille, joka menee vanhan urheilukentän läheltä ja kaartaa neljän kilometrin verran ennen Eldoretin päätielle tuloa. Koska oli sunnuntai, emme joutuneet kärsimään autojen aiheuttamista pölypilvistä ja saimme taivaltaa fressissä ilmassa. Eldoretin tielle päästyämme teimme runsaan kilometrin pyrähdyksen Eldoretin suuntaan ja sitten tuttua polkua takaisin leirikeskukseen ajassa 56:20 (5:37).  Mike jatkoi vielä omaa lenkkiään 2 km:llä, minä puolestani kiiruhdin suihkuun ja uimaan sekä aamupalalle.

Melko tahmealta aamun kymppi tuntui lepopäivän ja hieronnan jälkeen, mutta kevythän sen pitikin olla.

Söin pikaisesti aamiaisen ja kömmin nopeasti levolle, jotta saisin riittävän pitkän lepojakson ennen tasavauhtista kovaa vitosta.

Tasavauhtinen kova vitonen

Starttasin klo 11:15 aamun toiselle lenkille samaa Eldoretin tien vieressä kulkevaa polkua, jossa olen kaikkina edeltävinäkin vuosina suorittanut nämä nopeat juoksut. Ilma oli puolipilvinen ja tuulta aika ajoin pöllyttäen hiekkaa. Kilometrin lämmittelyn jälkeen vitonen käynnistyi. Olin alussa aivan epätietoinen juoksukunnostani, miten kykenen hitaiden kilometrien jälkeen nopeaan askellukseen. Melko hyvin pääsin jo alusta nopeammasta juoksurytmistä kiinni. Kilometrit taittuivat 4:15-4:25 välillä. Koska kyse oli tasavauhtisesta juoksusta, en puristanut kaikkea itsestäni juoksun aikana. Loppuaika oli ihan mukiinmenevä näin ensimmäiseksi vitoseksi, 21:39 (keskivauhti 4:19) – tämä on vain 3 sekuntia heikompi kuin viime vuonna samassa vaiheessa leiriä juostu vitonen. Erinomaista, tästä on hyvä jatkaa. Kilometrin palauttelun jälkeen otin moottoripyöräkyydin leirikeskukseen. 

    Tasavauhtinen kova vitonen hyvään aikaan sunnuntaina 28.2.2016

Sunnuntain viettoa - kilpakumppanin tapaaminen

    Harrin aina maratonilla päihittänyt puolalainen maratoonari Bogdan Barewski ja hänen puolisonsa

Lounas kutsui klo 12:45. Tänään ruokana oli kurpitsakeittoa, riisiä ja haudutettuja juureksia sekä tuoreita sämpylöitä. Lounaalla tapasin pahimman kilpakumppanini maratonilla, puolalaisen Bogdan Barewskin ja hänen vaimonsa. He kertoivat juosseensa viime vuonna useita maratoneja ja puolimaratoneja ympäri maailmaa. Bogdan Barewskin paras maratonaika viime vuodelta oli 2:54 ja puolikkaan paras aika 1:18 - noihin aikoihin en kyllä itse pääse, ikävä kyllä ;) Pariskunta treenaa HATCissa kolme viikkoa ja sitten matkustaa Etelä-Afrikkaan ultrajuoksuun – että sillee. Eläkkeellä ollessa on kuulemma aikaa treenata enemmän – pitäisikö ottaa opiksi? Ovat yhdistäneet pyöräilyn treenaukseen; eivät enää juoksu 100 km:n treeniviikkoja jalkojen säästämiseksi. Nauttivat samalla turismista!

Suuntaan huoneeseeni ja minnekäs muualle kuin sänkyyn lepäämään pariksi tunniksi. Klo 16 on edessä teehetki, jolloin nautin myös jälkiuunileivistäni. 

Koko päivän on tuullut melko rajusti, mutta sadetta emme ole saaneet. Välillä sähköt ovat olleet hetken poikki – tämä on normaalia näissä olosuhteissa.

Pureudun blogin päivitykseen. Toivottavasti onnistun saamaan mukaan myös muutaman valokuvan.

Päivällinen on sitten totuttuun tapaan klo 19, minkä jälkeen alkaa iltatoimet ja valmistelut nukkumaan menoon. Melko yksinkertaiselta kuulostaa tämä leirielämä, vai kuinka?

Suomessa on saatu edelleen nauttia kauniista talvisäästä, joten osa on varmaankin käynyt myös hiihtämässä. Hyvää ja antoisaa talvilomaa teille, jotka huomenna loman aloitatte. Kaikille muille myös antoisaa uutta viikkoa!

Terveisin Harri

Harrin menneiden vuosien juoksuleirien blogiosoitteet:

Ohessa on menneiden vuosien Kenian juoksuleirieni blogiosoitteet, joissa voitte vierailla ja käydä katsomassa ainakin valokuvia.

http://harrikeniassa.blogspot.co.ke/2015/03/keniassa-ollaan.html   (1.-17.3.2015)

http://ullaharrikeniassa.blogspot.com/  (22.2.-16.3.2014)

http://harrikorkeuksissa.blogspot.fi (13.2.-5.3.2013)

http://harritreenaa.blogspot.com (30.1.-24.2.2012)

http://harrihatcissa.blogspot.com/2011/01/juoksijan-taivaaseen-keniaan.html (30.1.-27.2.2011)

http://harrimaratoonari.blogspot.com/ (31.1.-1.3.2010)

http://harrijussi.blogspot.com/ (12.2.-9.3.2009)

Muita mielenkiintoisa linkkejä tutustuttavaksi:

Tietoisku Keniasta löytyy osoitteesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kenia

Tietoa leirikeskuksesta, High Altitude Training Center, HATC löytyy osoitteesta: http://www.lornah.com/

HATC:in leirikeskuksen perustajan ja emännän Lornah Kiplagatin juoksusaavutuksia voitte käydä katsomassa osoitteessa: http://en.wikipedia.org/wiki/Lornah_Kiplagat

Kuvia Lornah Kiplagatista:

https://www.google.com/search?q=Lornah+Kiplagat,+Kenya&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=vdsBVbaLOOWU7QaM2IHgCQ&ved=0CDQQsAQ&biw=1366&bih=634