Kahdeskymmenes leiripäivä – toiseksi viimeinen päivä Itenissä

Kovan kympin jälken tyytyväinen juoksija nousee altaasta. Leiri on ollut menestys!

Kevyt 6 km

 

Heräsin tänäänkin aikaisin, jotta voin toteuttaa toisen treenin myös hyvissä ajoin aamupäivän aikana. Klo 06:30 suuntasin Kamarinyn urheilukentän suuntaan 3 km ja takaisin. Aluksi askellus oli todella raskasta. Mietin, miten tänään kykenen juoksemaan kympin kovaa. Onneksi viimeisten kilometrien aikana askellus tuntui löytyvän ja jalkoja jaksoi nostella. Ilmeisesti viimeisten päivien monet pitkät treenit alkavat tuntua kropassa. Kuuteen kilometriin sain kulumaan aikaa 35:54 (keskivauhti 5:58 min/km). Kuuden kilometrin lenkin näkyi aamusta tehneen myös Anne-Mari. Nyt kiireesti suihkuun, uimaan ja aamupalalle. 

Minulla on mukana poikani Valtterin bändin, Novotonikin ensimmäinen levy. Kovasti puolalaiset kehuivat Novotonikin levyä, mukavan omaperäiseksi – samoin Anne-Mari piti varsinkin ensimmäisestä kappaleesta. Matkaa on kuitenkin kuulemma vielä huipulle :)

Kolme päivää sitten saapuneita amatöörimaratoonareita, vasemmalta: Indonesiasta, Englannista, Arabi Emiraateista ja Norjasta.

Kova kymppi

Lepäsin runsaan kaksi tuntia. Vaikka yritin olla miettimättä kympin onnistumista, alkoi jo vatsassa liikkua perhosia. Toivottavasti saan rennon juoksun aikaiseksi. Otin viimeisen Power Bar smoothien ja runsaasti juomaa päälle. Lämmittelyjen jälkeen starttasin kympin Eldoretin suuntaan. Taisin lähteä vähän liian kovaa liikkeelle, sillä ensimmäinen kilometri kului aikaan 3:50. Yritin rauhoittaa kulkua, jotta jaksaa koko matkan. Ylämäessä vauhtini tippui 4:16, mutta sitten taas tasaisemmilla osuuksilla sain vauhdin nousemaan neljän pintaan. Kolmen kilometrin jälkeen alkoi juoksu tuntua voimalliselta ja sain rullauksen päälle. Tasaisesti etenin viiteen kilometriin – väliaika 20:10 (vaude!). Nyt oli pidettävä pää kylmänä ja jatkettava vain saamaan tahtiin. 

Sain pidettyä rullauksen hyvin päällä, niinpä keskivauhti vaihteli 4:01-4:02 välillä. Viimeiset kaksi kilometriä onnistuin puristamaan niin, että loppuaika oli niinkin hyvä kuin tasan 40 minuuttia (keskivauhti 3:59 min/km). Viimeisen vitosen juoksin siis aikaan 19:50. Olipa todella voimallinen juoksu. Tässä ei voi muuta kuin kiittää Micheliä erittäin onnistuneesta juoksuohjelmasta. Juoksukuntoni on kolmen viikon aikana noussut upeasti. Nyt tuntuu, että ollaan iskussa! Iloisena palauttelukilometrin jälkeen hyppään Matatuun. Sitten suihkuun ja uimaan.

Kyllä kymmpi sujui erinomaisesti!

Minulla on sen verran aikaa ennen lounasta, että yritän päivittää jo nyt blogia. Toivottavasti nettiyhteydet ovat tänään paremmat kuin parina viime päivänä. En ole kyennyt liittämään blogiin kuvia.

Seuraavaksi siis on vuorossa lounas, minkä jälkeen leiriltä ovat lähdössä puolalaiset kaverukset Mike ja Martin sekä Eldoretin lastensairaalan puuhamies Toby. Tobyn lähdettyä leirille tulee melko hiljaista, koska hänellä on ollut kerrottavana mitä ihmeellisempiä tarinoita kokemuksistaan Afrikassa.

Aikansa kutakin ja niinpä minunkin juoksuleirini alkaa olla lopuillaan. Ei tässä muuta voi olla kuin kiitollinen siitä, että olen saanut toteuttaa terveenä koko kolmen viikon ohjelman – upeaa!

Kiitokset!

Kiitokset Bougavillen kukin!

Koska leirikeskuksen huomisista Internet -yhteyksistä en tiedä, haluan jo tässä vaiheessa kiittää teitä hyvät blogiystävät. Olette tarmokkaasti seuranneet kolmen viikon ajan juoksuohjelmani toteutumista. Toivottavasti olette nauttineet – ainakin minä olen nauttinut itseni rääkkäämisestä. Kunnon nousun on voinut havaita juoksujen muuttumisesta helpommiksi myös ylämäkien osalta. Toivottavasti olen kyennyt kuvaamaan myös kenialaisten elämää ja ympäristöä, jotta teillä on mielenkiinto säilynyt blogiani kohtaan. Kuvien saanti blogiin on tuottanut aina silloin tällöin ongelmia heikkojen nettiyhteyksien vuoksi. Tulen lisäämään puuttuvat kuvat myöhemmin Suomessa, joten pääsette kyllä nauttimaan laajemmasta kuva-aineistosta, vaikkakin viiveellä.

Ensimmäisen viikon aikana latasin runsaasti kevyitä kilometrejä ja seuraavan viikon aikana pyrittiin kasvattamaan nopeutta ja lopuksi jälleen pitkiä lenkkejä. Kilometrejä kertyi 170 + 108 + 136 eli yhteensä 414 km koko leirin aikana.  

Suuri kiitos koutsilleni Michelille, joka on monet vuodet rakentanut minulle sopivan juoksuohjelman Keniaan – tälläkin kertaa ohjelma osoitti erinomaisuutensa ja kiitokset myös palautteista.  Lepopäivät oli sijoitettu aivan oikeisiin paikkoihin, mikä takasi erittäin hyvän palautumisen seuraavien päivien juoksuihin. Juoksijakaverini Jussi Tampereelta on lähes päivittäin kannustanut ja kommentoinut harjoitteluani tekstiviestein Porvoon Michelin tavoin – kiitos myös sinulle Jussi!

Lämmin kiitos työnantajilleni mahdollisuudesta päästä jälleen helmi-maaliskuun työkiireiden aikaan kohentamaan juoksukuntoani Keniaan saakka. Hyvä kunto parantaa kyllä työtehoa ja työpaineiden sietokykyä.

Kiitos rakkaalle Ulla vaimolleni ja koko perheelleni, että talviloma-aikana sallitte minun lähteä jälleen yksinäni Afrikkaan korkean paikan leirille. Uskon, että Ullalle oli nyt helpompaa hyväksyä matkani, koska harjoittelimme toissa vuonna yhdessä täällä samassa leirikeskuksessa yli kolmen viikon ajan – ympäristö ja paikalliset ihmiset kävivät myös hänelle tutuksi.

Tiistaina on edessä enää jäähyväiskymppi ja paluumatka alkaa … Berliinin puolimaratonille 3.4.2016!

Huomenna tiistaina on vielä jäljellä heti aamusta kevyt kymppi. Näin on sitten tämän leirin juoksut juostu. Juoksuharjoittelu tulee jatkumaan Suomessa – onneksi siellä on jo kevät alkanut.  Tiedoksi, että olemme Ullan kanssa ilmoittautuneet Berliinin puolimaratonille (3.4.2016) – tällöin mitataan todellinen juoksukuntoni! Mahdollisesti keväällä osallistun johonkin toiseenkin puolimaratonkisaan ja sitten kesällä tai syksyllä koko maratonille.

Lounaan jälkeen huomenna suuntaamme Hassanin autolla Eldoretin kautta kohti Nairobia. Lentoni starttaa Nairobista vasta illalla klo 23:40. Pariisiin laskeudun keskiviikkoaamuna klo 06:20. Helsinki-Vantaan lentoasemalle saavun keskiviikkona klo 11:30, joten Tampereelle kotiin ilmestyn joskus iltapäivällä. 

Työasiaa: Torstaina 17.3. teen etäpäivän kotona Tampereella – sähköpostia on kertynyt kolmen viikon aikana runsaasti ja lukuisien projektien raportteja on tarkasteltavana. Perjantaina 18.3. matkaan Helsingin suuntaan kahden tutkimusprojektin ohjausryhmän kokoukseen. Näin se arki sitten taas alkaa …

Hassanin kyydissä Itenistä Nairobiin saan n. kuuden tunnin ajan katsella Kenian maisemia ja antaa kolmen viikon leirijakson kulkea mielessäni filminauhan tavoin – voi näitä muistoja! Ehkä tänne vielä palataan – katsotaan :)

Tässä vaiheessa hyvää päivän ja viikon jatkoa teille kaikille ja pikapuolin sitten tavataan Suomessa.

Kiitollisena Harri


Toivottavasti onnistaa ainakin yhtä hyvin tämän vuoden kisoissa kuin veteraanien MM -maratonilla Lahdessa 2009 (Suomelle joukkuehopeaa M55, sain kuvat puolalaiselta kilpakumppaniltani Bogdan Barewskilta HATCin leirillä):