Kolmastoista leiripäivä – yhden lenkin päivä!

HATCin jumpparyhmien vetäjä Muche, yleismies Edward ja hieroja Hilary

Kevyttä 20 km

 

Aamuista klo 06:35 olin kiertämässä tutuksi käynyttä 20 km:n reittiä St. Patrickin kautta maaseutumaisemiin ja takaisin. En pitänyt kiirettä, halusin pitää tämän harjoituksen melko kevyenä. Ilma oli mukavan viileä, hiukan vielä hämärsi, mutta auringon kajo jo näkyi hyvin taivaanrannalla oranssina. Ympärillä oli hiljaisuutta, vaikka muutama aikuinen kiiruhti työmaalleen ja koululaiset kouluun. Maanantai -aamu taitaa olla arkiaamuista rauhallisin.

Askel ei ole kevyin mahdollinen, mutta kuitenkin eteenpäin vievä. Aloitin vauhdilla 6:15, mutta kyllä alamäissä vauhti alitti kuusi minuuttia. Kuuden härän ryhmä tulee vastaan isäntineen ja auroineen – ovat menossa aikaisin kyntämään pelloilleen tien kautta – aika pysähtyy! Samassa upea auto ohittaa hurjaa vauhtia jättäen jälkeensä vain korkean hiekkapölypilven. Pysähdyn ja yritän olla hengittämättä. Onneksi pölypilvet laskeutuvat nopeasti pienenkin tuulen käydessä. 

Jatkan matkaa. Sitten saapuu noin kolmenkymmenen kenialaisen juoksijan ryhmä, joka gasellien tavoin nostelee jalkojaan ja etenee hurjaa vauhtia. Nopeasti ryhmä oli hävinnyt näkyvistäni. Minä askellan omaan tahtiini. Törmään kymmeneen koululaiseen, jotka lähtevät juoksemaan kanssani. Iloisena ottavat vastaan kehumiseni, miten hyviä juoksijoita he ovat. Osa heistä muistaa jo minut ja innostuvat kovasti nähdessään jälleen tutun valkoihoisen.

Töyhtöpäiset kurjenkaltaiset linnut ovat jälleen saapuneet syömään pellolle – upea lähes kolmenkymmen linnun parvi. Pari kulkukoiraa ja pieni koiranpentu katselevat idyllisen maatalon pihamaalta. Villikoiria oli menneinä vuosina huomattavasti enemmän. Maggy kertoi yhtenä iltana päivällispöydässä, että kiinalaiset ovat rakentamassa lähistöllä isoa tiestöä. Kiinalaiset kuulemma ostavat kovasta hinnasta koiria ja pistävät ne lihoiksi ja poskeensa – että silleen …

Villikoiranaaras, joka joko on saamassa tai sitten on juuri saanut pentuja

Jaksan hyvin uupumatta kympin, 15 km ja sitten saavun kioskille, jossa tankkaan Fantaa. Näin kykenen kipuamaan juosten myös viimeiset mäet. Leirikeskukseen saavun tasan kahdessa tunnissa. Oli melko rauhallinen juoksu sekä tapahtumarikas.

Kello oli sen verran, että kiiruhdin suoraan aamupalalle, minkä jälkeen suihkuun, uimaan ja levolle. Edellisenä yönä nukuin vähän heikosti ja kuuntelin heinäsirkkojen viulunsoittoa aina klo 02:30, minkä jälkeen äänet lakkasivat kaikki yhtä aikaa – luonto on ihmeellinen. Minä sain vasta tämän jälkeen kunnolla unen päästä kiinni. Eiköhän nyt aamupäivällä onnistu nukkuminen – ja onnistuihan se.

Iltapäivän viettoa

Lounaalle kävelin klo 13 – tarjolla oli spagettia ja lihakastiketta – todella hyvää! Sitten valmistin itseni auringonottoon uima-altaalle, jossa vietin 1 ½ tuntia. Onneksi oli puolipilvistä – suomalaiselle sopivaa. Melko pian huoneeseeni saavuttua alkoikin pisaroida ja sataa kevyesti raikastaen pölyisen ilman. Pilviä on sen verran vähän, ettei sade kauaa kestänyt. Niinpä kävin iltapäiväteellä.

Oli sen verran aikaa, että vietin 45 minuuttia kuntosalilla, lähinnä venyttelemässä – olipa salilla moni muukin juoksija – ainakin turkkilaisten ryhmä. Tiedustelin eilen turkkilaisten valmentajalta heidän juoksijaryhmästään. Heillä on kuulemma mukana TOP -juoksijoita kolme ja muut yli kymmenen ovat amatöörejä joko pikapinkojia tai maratoonareita tai ultramatkan juoksijoita. Erottuvat leirillä melko kovaäänisinä.

Odotellessani päivällistä päivitän samalla blogin. Viimeinen koko leiriviikko oli alkanut. Huomenna on heti aamusta kevyttä 6 km ja sitten parin tunnin levon jälkeen uudella urheilukentällä 10 x 400 metrin vedot. Odotan kovasti pääsyä Lornah Kiplagatin rakentamalle uudelle urheilukentälle, joka on n. 2,5 km:n päässä leirikeskuksesta Eldoretin suuntaan. Mutta tämähän on sitten huomista 

kuulumista.

Täällä on ollut parina päivänä nettiongelmia ja siksi kuvien saanti juttujen lomaan on ollut vaikeaa. Tänään illalla homma on korjattu ja internetti pelaa erittäin hyvin. Mutta sähköposteihini en pääse.

Hyvää illan jatkoa ja hyvää yötä kaikille!

Terveisin Harri

PS. Tarjalle onnittelut merkkipäivän johdosta!

Valokuvia matkan varrelta:

Maioa kuljetetaan eri kulkuvälineillä

Poika on tainut saada isänsä pyörän lainaksi?

Lydia Julius -hioerojan puoliso ja Elvis -poika

Hieroja Julius ja Elvis

Lydia on opettaja ja samalla opettaa myös naapureiden lapsia vapaa-ajallaan