tiistai 8. maaliskuuta 2016

Neljästoista leiripäivä – Kamarinyn ja Lornahin urheilukentillä


Kevyttä 8 km – Kamarinyn kenttä


Kamarinyn kentällä on vauhtia ja tunnelmaa!
  
Porukalla mennään ja kovaa ...


Erilaisia juoksutyylejä

Hoikkuus ja jäntevyys on valttia ...

Heräsin tänään normaalia myöhemmin (klo 06:00), koska aamusta oli vain kevyttä 8 km. Suuntasin lenkkini Itenin vanhalle Kamarinyn urheilukentälle (n. 3 km), jossa näin tiistaisin paikalliset juoksijat tekevät yhdessä vetotreenejään. Olin niin aikaisin liikkeellä, että kentälle oli saapunut vasta muutamia kymmeniä innokkaita harjoittelijoita. Kyllä tästä kokonaisuudesta saa hyvän kuvan pienemmälläkin joukolla. Napsin kuvia hikisenä juoksevista kenialaisista ja taitaa sinne joukkoon mahtua myös muutama kuva eurooppalaisista ’suuruuksista’.

Ilma oli tänä aamuna pilvinen ja viileä – ehkä tämä oli syynä juoksijakatoon. Nautin treenitunnelmasta – tässä on sitä jotakin aitoa, kun joukko trimmattuja kenialaisia juoksee katse kohdistettuna eteenpäin kaukaisuuteen – unelmana kansainväliset kisat ja menestyminen niissä. Kenttä on säilynyt vuodesta toiseen samanlaisena. Hiekka pöllyää, kun massat juoksevat rataa ympäri. Upea kokemus jälleen!

Paluumatkalla törmäsin Anne-Mari Hyryläiseen, joka teki 100:n mäkivetojaan – sain hänestä muutaman hyvän kuvan. Hänellä oli edessä vielä tänään iltapäivällä 12 x 1.000 m:n vedot uudella urheilukentällä, Lornahin nimissä olevalla kentällä.

Anne-Marin juoksutyyliä mäkivedoissa.
Kierrän sen verran, että tulee täyteen 8 km – aikaa kului tasan 50 min (keskivauhti 6:15). Loppumatkasta tapaan vielä Sophyn viemässä Elphas -poikaansa kouluun – iloinen kohtaaminen. Sitten suihkuun. Uimaan en nyt päässytkään, koska allasta puhdistettiin kemikaaleilla. Aamupalan jälkeen parin tunnin lepo.


Sophy viemässä poikaansa Elphasta kouluun.

Lornah Kiplagatin urheilukentällä vetoja 10 x 400 m

Sain yksinäni juosta oman veto-treenini.

Harjoitus onnistui hyvin. Harri kaikkensa antaneena :)
Klo 11 lähdin hölkkäämään 2,5 km:n päässä olevalle Lornahin uudelle urheilukentälle. Ilma on edelleen pilvinen – sopii minulle oikein hyvin. Minulle avataan portti näytettyäni leirikeskuksesta saamaani korttia. Leirikeskuksen ulkopuolisten tulee maksaa 1.000 Kenian shillingiä (n. 10 euroa) käynnistä kentällä – melko kallista paikallisille. Kenttä on ollut hiljainen aina, kun sen ohitse olen juossut – harmi! Upea ja pehmeä kenttä!

Lämmittelykierroksen jälkeen aloitan treenini. Ei ongelmia saada itseäni vauhtiin; loppusuoralla tuulee melkoisesti (näin muistaakseni aina). Saan paikat kunnolla auki ja ensimmäinen veto aikaan 1:31. Parin minuutin palautuksilla jatkan treeniä. Melko tasaiseen tahtiin nakuttelen tuota 1 ½ minuutin aikaa (toinen veto 1:31, kolmas-kahdeksas veto kaikki 1:30 ja yhdeksäs veto 1:28 ja vihon viimeinen aikaan 1:27. Melko onnistunut ja hyvä harjoitus – ei kyllä yhtään nopeampiin kierroksiin ollutkaan paukkuja. Kiitän portinvartijaa ja hölkkään takaisin leirikeskukseen. Taivas oli edelleen pilvinen – tietääköhän tämä huomiseksi sadetta? Sitten oli vuorossa suihku ja uinti sekä lounas.

Paluuhölkällä tapaan serbialaisen maratoonarin Olivera Jevticin pitkäaikaisen valmentajan, Slavko Kuzmanovicin, joka oli aikoinaan Lasse Virenin hyvä tuttu. Slavko on itse kärsinyt polviongelmista ja siksi kuulemma paino on päässyt nousemaan. Slavko ihailee aina kuntoani (olemme saman ikäisiä).

Hierontaa ja muuta iltapäivällä

Levättyäni tunnin suuntasin Juliuksen luo hierontaan. Sama autuas olo jälleen hieronnan jälkeen. Nyt lihakset saavat palautua kunnolla, sillä huomenna on lepopäivä, joka tuntuu jälleen ansaitulta.

Nyt oli aikaa ennen päivällistä käydä blogin kimppuun. Toivottavasti saan tänään ottamat kuvat teille nähtäväksi. Viikko on vierähtynyt hyvään vauhtiin. Lepopäivän jälkeen minulla on enää viisi todellista treenipäivää, sillä paluumatkani alkaa ensi viikon tiistaina heti lounaan jälkeen Hassan kuskin kyyditsemänä – vähiin käy ennen kuin loppuu. Nuo jäljellä olevat viisi harjoituspäivää ovat kyllä vielä melkoinen voimain ponnistus, joten ei nuolaista ennen kuin tipahtaa :)

Edellisen lepopäivän jälkeen treenipäiviä on ollut viisi, jona aikana kertyi kilometrejä yhteensä 108 km. Näin ollen olen leirin alusta lähtien juossut tähän mennessä yhteensä (170 km + 108 km =) 278 km – hyvä määrä!

Toivotan teille hyvää tiistain jatkoa. Huomiseen!

Terveisin Harri


PS. Gappsin väelle tuloksekasta oman tuotteen lanseeraamista Las Vegasin Madame Tussaudsin vahakabinetissa (https://www2.madametussauds.com/las-vegas/en/) - toivottavasti osallistujat ovat kuulemastaan ja näkemästään 'sulaa vahaa'. Upea juttu - Tsemppiä! Great and successful Wednesday!


Kuvia matkan varrelta:

Aurinko nousee ...

Kamarinyn urheilukentän portti

Kamarinyn koulu urheilukentän vieressä

Kamarinyn perinteinen urheilukenttä

Hiekkaista rataa on helppo juosta.

Upea luonto ympäröi kenttää

Edessä oleva määrää vauhdin

Tiistaisin ja torstaisin iteniläiset juoksijat tekevät vetotreenejään kentällä

Välillä innostutaan hurjaan menoon ...

Kaunista askellusta

Tänään oli viileähkö aamu ja siksi juoksijoita oli vähän paikalla.

Aina jonkun tulee 'uhrautua' perän pitäjäksi.

Yllätys, yllätys britti Fanco pysyy vauhdissa mukana. Franco lähtee leiriltä huomenna keskiviikkona.

Luonto ja juoksijat sulassa sovussa ...

Kumpi sitten on vauhdikkaampaa pitkä askellus vaiko lyhyt?

Belgialaiset ovat myös innolla mukana.

Puut ovat kauniin muotoisia

Päivän treenien jälkeen hymy on herkässä leirikeskuksessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti